Aina kun tapaa ystävän tai useamman, jossakin vaiheessa kääntyy puhe siihen, kuinka mökkiprojektimme edistyy. Joten päätimme yhdessä tuumin siirtyä nykyaikaan ja perustaa oman blogin. Tai toisaalta Pihtiputaan mummollakin on jo varmaan oma bloginsa, joten hieman edistyksen aallonharjan perässä tässä hiihdellään. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
- T -
Tähän mennessä tapahtunutta:
Haaveissa rantatontti, oma mökki ja omenapuita. Eipä tarvinnut pitkään asiaa miettiä, kun kävimmekin jo keskustelua yhteisestä unelmasta. Mökkirakennusta piirreltiin paperille ja kappas vain, siinähän se olikin, meidän mökki! Vielä tontti tarvittiin ja siitä sitten Putajan anoppilassa juteltiin. Pirtin pöydän ääressä riemastuttiin, kun olimme jo innoissamme mökkiä tulossa rakentamaan naapuriin. Siitä sitten tonttia lohkomaan Tomi-serkun viljelymaista ja hommiin!
Nyt on sitten Suomen maassa, Pirkanmaan läänissä, Suodennimen kunnassa, Putajassa, vanha Pokkerin maa ja siihen rakentuu meidän ikioma mökki. Peltoa piisaa, kuin pohjanmaalla konsanaan. Aakeeta-laakeeta tuulen tuivertaa, mutta eipä ole hyttysiä. Pari omenapuuta on jo viime syksynä istutettu, tämän vuoden puolella istutetaan pari lisää. Jos vaikka omenatarhan perustaisi.
- U -
Alussa oli tontti - eikä muuta…
Ja koska rakennus- ja poikkeuslupaprosessi venyi, piti keksiä kesäksi 05 muuta tekemistä - siitä syntyi HuLiVa.
Eli Huussi-Liiteri-Varasto, kaikki yhdessä paketissa.
Kymenlaakson tarkatuskomitea paikan päällä.
Ajankulua tämäkin - kortteeniittoa Kiikosjoella.
Kuka tosirakentaja nyt laudat kaupasta ostaisi - ne sahataan ite!
Lautatyttö lapiopuuhissa.
Omenatarhan ensimäinen jäsen. Omenalaatu onkin jo unohtunut…
Kommentit